MRL:n uudistus auttaa maankäytönkin digiloikkaan

Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lakiin on tehty sen voimassaolon aikana lukuisia muutoksia –  ja tehdään edelleen. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä on peräti kaksi kolmasosaa lain runsaasta 300 pykälästä. Lain selkeyttämistä on ehditty jo kaivata.

MRL:n kokonaisuudistus lähti liikkeelle keväällä 2018 ja tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen. Kokonaisuudistukseen liittyy myös tiiviisti maankäytön ja rakentamisen digitalisaatio eli tarkoituksena on luoda perusedellytykset alan digitaalisille toimintatavoille.

Tällä hetkellä eri viranomaisten tekemät maankäyttöpäätökset ja suunnitelmat – luvat, määräykset, käyttöoikeudet, rakennuskiellot ja kaavatiedot – ovat nykytilanteessa hajallaan. Osa niistä on edelleen paperisia dokumentteja. Päätöstiedoista on muodostettu erilaisia tietokantoja, mutta järjestelmät ovat pääosin viranomaisten sisäisessä käytössä. Tietoja on vaikea hyödyntää muissa prosesseissa ja järjestelmissä, ja niiden siirtäminen on työlästä ja aikaa vievää. Tämä hidastaa digitalisaation hyödyntämistä alueidenkäytön suunnittelussa, ja moninkertainen työ aiheuttaa myös turhia kustannuksia.

Valtion ja kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisrahoituksella toteutettu KIRA-digi -hankkeen (Vauhtia kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatioon) tavoitteena on avata rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto kaikkien helposti käytettäväksi. Myös ympäristöministeriön tammikuussa julkistetulla Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeella pyritään maankäyttöpäätösten digitalisointiin.

Yksi hankkeiden visio uudistuksesta on esimerkiksi se, että vuonna 2025 internetistä löytyy ajantasainen kaavanäkymä, jossa näkyvät kaikki voimassa olevat kaavapäätökset ajantasaisesti. Klikkaamalla haluamaansa kaavaa löytäisi helposti yksityiskohtaista tietoa. Samasta kartasta voisi halutessaan löytää tietoja alueen luontokohteista, pohjavesialueista ja melualuekartoista. Tarjolla olisivat kaikki päivitetyt tiedot ympäristön tilasta ja voimassa olevista ympäristösuunnitelmista ja -päätöksistä.

Kokonaisvaltainen kaava palvelisi käyttäjää tarjoamalla kaiken tiedon samassa paikassa ja ilmoittamalla heti, mikäli käyttäjän suunnitelma on ristiriidassa kaavan kanssa. Tämä helpottaisi kiinteistöliiketoiminnassa niin kiinteistöjen kehityshankkeita kuin kiinteistötransaktioiden due diligence -prosesseja. Maankäyttöpäätösten digitalisoinnista hyötyisi kiinteistöalan ammattilaisten lisäksi kuka tahansa rakennuslupaa hakeva tai lähialueensa kaavoitusprojekteista kiinnostunut. Maankäyttöpäätöstiedon esittäminen kokonaisuuksina ja tiedon helpompi saatavuus – tulevaisuudessa ehkä jopa reaaliaikainen seurantamahdollisuus – merkitsee avoimempaa ja läpinäkyvämpää valmistelua, joka saattaisi esimerkiksi vähentää tarvetta kaavoituksesta valittamiseen.

Valmiina loikkaamaan?

Heidi Savia

Kirjoittaja on erikoistunut kiinteistöjuridiikkaan sekä markkinointijuridiikkaan, joista aiheista hän myös luennoi säännöllisesti